METSÄHALLITUS KAATAA TAAS POROMETSIÄ

Metsähallitus on aloittanut hakkuut tärkeillä metsälaidunalueillamme, Paatsjoen paliskunnassa Kessissä ja Muotkatunturin paliskunnassa Paadarskaidissa. Yhdessä aikaisempien hakkuiden ja muiden metsätaloustoimenpiteiden (mm. tiet, äestys, kulotus) kanssa uudet hakkuut aiheuttavat poronhoidolle erittäin suurta haittaa. Hakkuut vähentävät talvilaidunvaroja ja lisäävät poronhoitotöiden kustannuksia. Kun talvilaidunvarat vähenevät, maa- ja metsätalousministeriö laskee suurinta sallittua poromääräämme, eli poronhoidon työpaikat vähenevät.

Näistäkään hakkuista Metsähallitus ei ole neuvotellut paliskuntien kanssa, vaan vain ilmoitti niistä vähän ennen hakkuiden aloittamista. Molemmissa paliskunnissa kyseessä on alueet, joista olimme jo etukäteen toimittaneet Metsähallitukselle tiedon, että ne ovat meille olennaisen tärkeitä talvilaidunmetsiä. Olemme myös vastanneet Metsähallitukselle, ettemme hyväksy suunniteltuja hakkuita niiden aiheuttaman haitan vuoksi. Tällä hetkellä meillä ei ole käynnissä mitään muitakaan neuvotteluja valtion metsätaloudesta.

Käynnissä olevaan Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitteluun emme osallistu, koska se ei ole prosessina eikä kokoonpanona sellainen neuvottelu, jota esim. poronhoitolaki, Metsähallituslaki ja saamelaiskäräjälaki saamelaisen poronhoidon osalta edellyttävät. Luonnonvarasuunnitteluun kutsutaan osallisiksi poronhoidon lisäksi kaikki mahdolliset paikalliset maankäyttäjätahot, joita kuultuaan Metsähallitus yksin päättää mm. metsätaloutensa mitoituksesta. Missään vaiheessa luonnonvarasuunnittelua mikään liikelaitoksen ulkopuolinen taho ei arvioi, toteuttaako päätöksen sisältö esim. ILO-sopimuksen, KP-sopimuksen ja Suomen perustuslain tarkoittaman saamelaisen poronhoidon edellytysten turvaamisen.

Myöskään eduskunta asettaessaan Metsähallituksen tulostavoitteen ei pohdi hakkuiden vaikutuksia poronhoitoon, vaikka nimenomaan valtio on vastuussa alueensa alkuperäiskansan kulttuurin turvaamisesta. Nyt vastuu porojen luonnonlaidunten säilyttämisestä on valtion organisaatiossa (eduskunta, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja riistaosastot, Metsähallitus Tikkurilassa ja Ylä-Lapin hoitoalueella) pilkottu, hajautettu ja piilotettu niin, että tämä vuosikymmeniä käymämme keskustelu ei ole vieläkään johtanut tulokseen, joka turvaisi poronhoidon harjoittamisen.

Nyt olemme pisteessä, jossa laitumemme ovat metsätalouden vuoksi huonontuneet niin paljon, ettei meillä enää ole tinkimisvaraa. Tällä menolla meidän on pian pakko aloittaa porojen lisäruokinta ostorehulla. Se olisi saamelaisen poronhoidon kannalta niin ekologisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisestikin kestämätöntä. Siksi olemme pyytäneet Metsähallitusta pidättäytymään hakkuista metsälaitumillamme, kunnes maa- ja metsätalousministerin tilaamat Metlan tutkimukset valtion metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittamisesta ovat valmistuneet vuoden 2007 lopussa. Lisäksi olemme pyytäneet maa- ja metsätalousministeriötä käynnistämään aidot neuvottelut paliskuntien kanssa. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on marraskuussa 2004 kehottanut Suomea pidättäytymään hakkuista, jotka saattaisivat huonontaa saamelaisen poronhoidon oikeuksien toteutumista. Näkemyksemme mukaan valtio (mukaanlukien sen liikelaitos Metsähallitus) nyt käynnistetyillä hakkuilla rikkoo sekä em. solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia että kansallista lainsäädäntöä.

Taneli Magga, poroisäntä, Muotkatunturin paliskunta, 0400-365411
Petri Hänninen, poroisäntä, Paatsjoen paliskunta, 0400-199798
Lisätietoja myös Outi Jääskö 040-8446219

(Voit sulkea ikkunan)