Porotuotteita
Ennen porosta on käytetty hyväksi kaikki mitä siitä irtoaa, ja siihen pyrimme nytkin.
Elävä poro on kuljetusväline ja kulkuneuvo, turistille myytävä elämys sekä hurja ja arvaamaton kilpaurheilija. Poroja voi jopa lypsää; maidosta on tehty herkullisia juustoja. Nykyään porot enimmäkseen laiduntavat imettämisajan vapaina ilman paimennusta, ja lypsäminen on harvinaista.
Teurastetun poron lihasta, verestä, sisäelimistä ja jopa aivoista saa erittäin terveellistä ruokaa. Lämmöneristeenä poronkarva on parempi kuin minkään muun eläimen tai mikään synteettinen keksintö. Siksi taljoista saatavat pehmeät makuualustat ja koipinahoista ommellut keveät kengät ovat edelleen ylivertaisia ja arvostettuja käyttötavaroita. Kun taljoista nivotetaan karvat pois, saadaan kaunista ja kestävää nahkaa vaatteita ja tarve-esineitä varten. Poron sarvista ja luista tehdään nerokkaita esineitä työhön, leikkiin ja koristeeksi.
Liha
Poron liha on hyvin terveellistä, siinä on enemmän vitamiineja ja hivenaineita ja vähemmän rasvaa kuin sian ja naudan lihassa, katso vaikka www.finfood.fi. Poronliha on myös eettinen valinta vapaana laiduntamisen ja puhtaan ympäristön puolesta. Inarilaiset porot kasvavat ja laiduntavat vapaina puhtaassa luonnossa.
Kauppoihin ja ravintoloihin päätyvä poronliha on peräisin EU-direktiivien mukaisista teurastamoista ja jalostamoista. Poronlihaa voi ostaa myös suoraan yksityisiltä poronomistajilta erotusaidoilta ja porotiloilta. Kaikki suoramyyntiliha ei ole eläinlääkärin tarkastamaa ja leimaamaa, mutta se on niin ikään laadukasta, yksittäistuotettua, ulkona puhtaalla lumella teurastettua poroa.
Poronlihaa tuotetaan Suomessa vuosittain noin kaksi miljoonaa kiloa. Se tekee puolisen kiloa jokaista suomalaista kohti. Me emme juuri muuta lihaa syökään, mutta oletko Sinä saanut vuosittaisen poroateriasi?
Jos lähikaupastasi ei löydy poronlihaa, pyydä kauppiasta hankkimaan sitä. Jos tulet käymään Inarissa, voit ottaa yhteyttä kehen tahansa poronomistajaan.
Sarvet
Otamme talteen teurastettujen porojen sarvet, ja keräämme myös metsästä löytämämme porojen jättösarvet. Myymme ne yleensä suoraan käsityöntekijöille, jotka tekevät niistä puukontuppeja, nappeja ja muita koriste- ja tarve-esineitä, tai välittäjille, jotka myyvät ne eteenpäin. Monet sarvet päätyvät jauheena Kaukoitään saakka lääkkeeksi.
Sarven tyvestä tehdään suopunkiin kiela, pidike, jonka läpi suopungin silmukka juoksee. Sarven suorasta kohdasta saa puukkoon kauniin ja käytännöllisen tupen. Halki tai poikki sahatusta sarvesta tehdään lapintakin vyöhön koristenappeja ja kaula-aukkoon hakasia. Ontoksi poratusta sarvesta, ja myös poron jalkojen putkiluista tulee kestäviä koteloita pienille tarvekaluille kuten neuloille ja tulitikuille.
Kauneimpia sarviesineitä valmistavat paikalliset taitajat, jotka tuntevat materiaalistaan muutakin kuin sen fyysiset ominaisuudet.
Samekki, Petteri Laiti - www.saariselka.fi/samekki/, www.ulapland.fi/home/sakk/samekki.html
Kikka Laakso tmi, Lemmenjoentie 650 a, 99800 Ivalo, puh. 016-673424, kikka.laakso@pp1.inet.fi
- Käsin kaiverrettuja poronsarvikoruja, myynti Inari Infossa ja Saamelaismuseo Siidassa.
Taljat ja nahat
Suurin osa porontaljoista päätyy teurastamoilta muokkaamoille. Muokkaamot valmistavat koristetaljoja ja nahkaa, jota myös värjätään monin mielikuvituksellisin värein. Vaate- ja kenkäsuunnittelijat Italiaa myöten arvostavat poronnahkaa erityisesti. Se on vaatteissa kevyttä ja hyvin laskeutuvaa, ja kengissä pehmeää mutta kestävää.
Kotona teurastettujen porojen taljat naulaamme seinille kuivumaan, jotta niitä voi käyttää istuin- ja makuualustoina, tai nivotamme sisnaksi, perinteisellä tavalla valmistetuksi nappanahaksi. Kuivia taljoja voit kysyä poronomistajilta, yhteystietoja löydät täältä. Sisnanahkaa ja siitä valmistettuja tyylikkäitä laukkuja, pusseja, vöitä ym. löydät Sámi Duodji -myymälästä Inarista:
www.saariselka.fi/samiduodji/, sami.duodji@co.inet.fi
www.samediggi.fi/oktavuohta/en/ok10.htm
Kulttuuri
Poronhoito on tärkein saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, ja siksi poro on 
monenlaisen aineellisen ja myös henkisen kulttuuri-ilmentymän lähde, innoitus ja väline. Poroista joikataan, lauletaan, kerrotaan ja kirjoitetaan tarinoita, ja sitä kuvattiin jo kalliotaiteessa 6000 vuotta sitten. (Kuva: Yki Anttila)
Poron ja ihmisen yhteistä matkaa läpi ajan valottavat Saamelaismuseo Siidan (www.samimuseum.fi) pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt, sekä museomyymälän laajat valikoimat kirjoja, häkellyttävän kaunista grafiikkaa, kortteja, käsitöitä, koruja ym. Sámi Duodjissa Inarissa on käsitöiden lisäksi kattava valikoima saamelaista ja saamelaisia koskevaa kirjallisuutta ja musiikkia.
Joikua kuulet, kun osallistut paikallisiin tapahtumiin Pohjois-Inarissa, esimerkiksi Skábmagovat-filmifestivaaliin tai Porokuninkuuskisoihin. Saatat löytää joiun erotuksestakin, tai hämyisestä baarista, mutta helpointa on avata radio taajuudelta 101,9. Sieltä tulee Saamen radion lähetystä arkipäivisin klo 7.15-10 ja 14-18, ja mukana on paljon perinteistä ja modernia joikua.
Ajankohtaisia asioita ja uutisia poroasioista näet ja kuulet, kun katsot saamenkieliset tv-uutiset TV1:ltä arkisin klo 18.00. Lähetys näkyy Rovaniemeltä pohjoiseen, muualla ja mihin aikaan tahansa uutiset voi katsoa internetistä www.yle.fi.
Skábmagovat-elokuvafestivaali on Inarin hieno kaamostapahtuma tammikuun lopussa. Teema vaihtelee vuosittain. Saamelaisen ja heitä koskevan tuotannon lisäksi joka vuosi esitellään jonkin muun alkuperäiskansan elokuvatuotantoa.
Maaliskuun lopulla Inarissa pidetään koko kevään kestäneiden porocup-kisojen loppukilpailu, Porokuninkuusajot (katso lisää www.paliskunnat.fi). Porojen lisäksi poronomistajat kilpailevat suopunginheitossa. Kansainvälistä yleisöä on kilpailupaikalla runsaasti, ja iltaelämänkin kannalta tapahtuma on vuoden kohokohta. Majoitus kannattaa varata kuukausia etukäteen.
Entisaikojen suurten, viikkoja kestäneiden poroerotusten raskaan työn ja markkinahumun tunnelmia voit haistella Sallivaaran entisöidyllä erotusaidalla. Erotusaita ja autiotupa ovat Lemmenjoen kansallispuistossa, sinne pääsee kävellen merkittyä polkua pitkin 6 km Inari-Kittilä maantien laidasta.
Muita porokulttuurin bongauspaikkoja ovat kolttasaamelaisten kotiseutumuseo (käsitöiden näyttely ja myynti) Sevettijärvellä ja Inarin Hopea (perinteisiä ja perinteisiin perustuvia moderneja hopeakoruja) Inarin kirkonkylällä.